Historia

Finvacon Oy aikojen saatossa

Työkeskuksen perustaminen

Vuonna 1969 liitto antoi 2000 mk ns. tutkimusrahaa työpajan perustamiseksi. 13.07.1970 Vaasan Invalidien johtokunta teki päätöksen työpajakeskuksen perustamisesta. Samana vuonna liitto myönsi 20.000 mk työpajatoiminnan  käynnistämiseen sekä lainaa työpajalle 10.000 mk. Alustavan työn tälle hankkeelle teki yhdistyksen silloinen puheenjohtaja John Syring sekä liiton toiminnanjohtaja Martti Väyrynen. Samassa kokouksessa valittiin toimikunta hoitamaan työpajan asioita. Puheenjohtajaksi valittiin John Syring, toimikuntaan valittiin neljä yhdistyksen jäsentä ja yksi jäsen Tuberkuloosiyhdistyksestä sekä Sokeainyhdistyksestä.

Rahan tarve oli suuri. Yhdistys teki töitä varojen saamiseksi työpajalle: mm. verottomat tanssit, mimmiliigan jalkapallo-ottelut ja mopokilpailut. Saaduista tuloista työpaja sai osuutensa. Myös Vaasan Lions klubi teki lahjoituksen työpajalle.

Vuonna 1971 joutui työpaja kuitenkin tekemään avustusanomuksen, 2000 mk, yhdistyksen johtokunnalle. Vuonna 1972 työpaja joutui tekemään ensimmäisen pankkilainan työpajatoiminnan tukemiseksi. Vuonna 1976 työpaja anoi uuden pankkilainan. Takauksena oli puheenjohtajan osakehuoneisto. Myös työkaluista oli kova puute. Työnjohtaja toi mm. omia työkalujaan työpajalle. 21.02.1973 tehtiin merkittävä päätös. Päätettiin että Vaasan Invalidien suojatyöpajalla suoritettavaan työkokeiluun ja -valmennukseen voidaan ottaa muitakin kun invalidihuoltolain alaisuuteen kuuluvia henkilöitä. Tämä päätös laajensi työpajan toimintaa.

Yleistä

Finvacon Oy on Vaasan Invalidit ry:n omistama osakeyhtiö. Ostopalvelusopimuksia on tehty Vaasan kaupungin, Mustasaaren ja Jurvan kunnan kanssa, joilta yhtiö on saanut ostopalvelukorvauksia.
Suojatyöpaikan tarkoituksena on ollut tarjota työpaikkoja työrajoitteisille, sekä heidän sopeuttamisensa
normaaleille työmarkkinoille. Työn mielekkyyden kannalta on erittäin tärkeää, että suojatyö on ”oikeaa työtä” ja toimii näin terapiana mahdolliseen siirtymiseen normaaliin työelämään.
Käytännössä suojatyöntekijät ovat pitäneet työstään niin paljon, että vaihtuvuus on ollut hyvin vähäistä.

Suojatyötoiminta on nähtävä osana yleishyödyllistä, yhteiskunnan kannalta tärkeää valtakunnallista toimintaa.

Suurin osa yhtiön tuotosta käytettään yrityksen, ja sen työntekijöiden olosuhteiden parantamiseen, turvallisen ja asianmukaisen konekannan hankkimiseen ja työolosuhteiden kaikkinaiseen parantamiseen.
Käytämme varojamme myös henkilökuntamme työkyvyn ylläpitämiseen (TYKY), virkistykseen vapaa-aikana, esimerkiksi ilmaisiin uimahallikäynteihin.

Työkeskuksen nimi

Alunperin työkeskuksen nimi oli Vaasan Invalidien Työpaja. Toiminnan laajentuessa ja muuttuessa yhä enemmän "tehdasteollisuudeksi", oli tarvetta päästä irti "paja-imagosta" ja 1987 nimi muutettiin Vaasan Invalidien Työkeskukseksi. Samasta syystä ja osittain myös suojatyöntekijöitten toivomuksesta ja markkinointinäkökulmasta nimi muutettiin edelleen 1992 FINVAC:ksi (keskellä nimeä inva). Vuoden 2005 alusta Finvac muutettiin osakeyhtiömuotoiseksi ja uusi toiminimi on Finvacon Oy.

Hallinto

Finvacon Oy:n ylintä päätäntävaltaa käyttää Vaasan Invalidit ry:n valitsema hallitus, johon 5 varsinaista jäsentä. Jäsenet ovat Vaasan Invalidit ry:n jäseniä.

Käytännön päätäntävaltaa omien toimenkuviensa mukaisesti käyttävät:
toimitusjohtaja, 2 osastopäällikköä, 4 työnjohtajaa, 2 kehitysvammaohjaajaa, talouspäällikkö ja tuotantoassistentti.

Työntekijät

Suojatyöntekijät ovat fyysisesti tai psyykkisesti työrajoitteisia. Suojatyöntekijöiden määrä on pysynyt koko toiminnan ajan suhteellisen vakiona; määrä on vaihdellut 20 ja 30 työntekijän välillä.

Vuodesta 1987 on palkattu myös ns. tukityöntekijöitä, jotka ovat normaalikuntoisia työntekijöitä ja tekevät samaa työtä kuin suojatyöntekijät ja ovat samalla apuna suojatyöntekijöille ja opastavat heitä käytännön työssä. Tukityöntekijät kuuluvat ostopalvelukorvauksen piiriin. 1987 oli palkattuna 2 tukityöntekijää, 1988
3 tukityöntekijää ja vuodesta 1995 on tukityöntekijöitä ollut 4 (puu-, prespaani-, metalliosastoilla ja pesulassa).

Vuosien 1994 ja 1995 tuotannon lisäyksen myötä tuli tarpeelliseksi palkata lisää työntekijöitä. Päätettiin palkata ns. normaalikuntoisia työntekijöitä tuntityöntekijöiksi, että saataisiin kaikki tilaukset toimitettua.
Tuntityöntekijöiden määrä on vaihdellut vuosittain. Vuonna 1999 tuntityöntekijöitä oli 5 (+ tukityöntekijät)
ja vuonna 2009 tuntityöntekijöitä oli 20 (+ tukityöntekijät).

Vakinainen autonkuljettaja palkattiin vuonna 1987 hoitamaan perustetun kehitysvammaosaston kuljetuksia sekä tavarakuljetuksia. Aikaisemmin osastojen työntekijät ja työnjohtajat olivat hoitaneet tavarakuljetukset.
Kuljetusten lisääntymisen myötä hankittiin toinenkin auto (pakettiauto) vuonna 1996 ja palkattiin toinen autonkuljettaja.

Palkkaus ja työehdot

Suoja-, tuki ja tuntityöntekijöiden sekä autonkuljettajien palkkaus on tuntipalkka. Nykyään tuntipalkkojen osalta noudatetaan Palvelualojen Toimialaliiton ja JHL:n välistä työehtosopimusta joka koskee työkeskuksia ja sosiaaliseksi yritykseksi muuttuneita työkeskuksia. Palkkaluokat ja muut työehdot on määritelty ko. sopimuksessa.

Osastot

Metalliosasto

Osasto on toiminut työkeskuksen perustamisesta lähtien. Tuotanto käsittää erilaisia teräs-/metallitöitä.
Valmistus tapahtuu mm. jyrsimällä, sorvaamalla ja hitsaamalla.
Metalliosaston tuotanto on koostunut miltei kokonaan alihnkintatöistä.

Kaiverrusosasto

1990 aloitettiin ATK-pohjainen kilpikaiverrus ja vuonna 1998 hankittiin kaiverrukseen uusi lasermerkkauskone. Vuonna 2003 hankittiin toinen laser-kaiverruskone ja vuonna 2009
VersaCAMM VP-300 tarrakone.

Puu- ja prespaaniosasto

Puuosasto on toiminut työkeskuksen perustamisesta lähtien. Tuotanto on käsittänyt erilaisia kalusteita, taloustavaroita, kuljetusvälineitä. Nykyään suurin osa tuotteistamme on muuntajien eritysosia. Uutena
tuotteena olemme aloittaneet omakotitalojen porrasvalmistuksen.

Ompelu- ja kokoonpano-osasto

Ompeluosaston, joka myös on toiminut työkeskuksen perustamisesta lähtien on vähentynyt niin ettei sitä kannata enää tehdä.
Kokoonpano-osastolla tehtiin 70-luvulta lähtien omina tuotteina nukketaloja, joiden tuotanto kuitenkin lopetettiin kannattamattomana 1996.
Ompelu- ja kokoonpano-osasto oli saman työnjohdon alla kuin pesula.

Pesula

Vuonna 1987 perustettiin ompeluosaston kylkeen pesula, joka on toiminut siitä lähtien
Pyykit kuljetetaan omalla autolla. Vuonna 1999 pesulassa aloitettiin uutena toimintana mattopesu.

Kehitysvammaosasto

Kehitysvammaosasto perustettiin vuonna 1987. Aloite kv-osaston perustamiseen tuli Vaasan kaupungin taholta. Vaasan kaupunki varasi kehitysvammapaikkoja 15, joka paikkamäärä täyttyikin melko pian. Vuodesta 1994 lähtien Vaasan kaupunki on varannut 20 kehitysvammapaikkaa. Vuoden 2004 alusta Vaasan kaupunki on varannut 15 kehitysvammapaikkaa. Aluksi kehitysvammaosastolla oli yksi kehitysvammaohjaaja apunaan tukityöntekijä, mutta 1989 palkattiin toinenkin ohjaaja. Kehitysvammaosaston työt koostuvat sekä omasta tuotannosta, että alihankintatöistä. Omista töistä mainittakoon mm. erilaiset käsityöt. Alihankintatöinä tehdään tarrojen liimaamista, pussitusta, muttereiden ja ruuvien pakkaamista.

Toimitilat

Perustamista lähtien on toimittu vuokratiloissa (Palosaaren Yrityskeskuksen omistamissa). Aikaisemmat toimitilat sijaitsivat toisessa ja kolmannessa kerroksessa, mikä varsinkin liikuntarajoitteisille tuotti vaikeuksia. Vuonna 1984 saatiin asianmukaiset tilat ensimmäisestä kerroksesta. Vuonna 1993 muutettiin nykyiseen osoitteeseen Kalastajankatu 14, vuonna 2005 puuosasto muutti strömbergparkkiin, jossa tuotantotilaa on noin 2000 m2  ja tilaa tällä hetkellä on kaikkiaan noin 3800 m².

Avustukset/ostopalvelukorvaukset

Vuoteen 1984 (jolloin voimaan tuli VALTAVA-uudistus eli kuntien valtionosuusjärjestelmän muutos) avustukset suojatyökeskukselle perustuivat valtionapuun, jota anottiin vuosittain sekä kunnilta erikseen haettavaan avustukseen. Valtionapua maksettiin 55% kiinteistä käyttökustannuksista. Valtionavun määrä tarkistettiin vuosittain edellisen vuoden totetutuneisiin lukuihin ja korjattiin seuraavan vuoden avustuksessa. Työkeskuksen työtuloilla oli katettava muuttuvat kulut eli raaka-aineostot, työntekijöiden palkat ja sosiaalikulut yms. Esimerkiksi vuosi 1982 oli kriittinen ja keskustelua käytiin jopa työkeskuksen lopettamisesta, koska muuttuvat palkat olivat suuremmat kuin työtulot.

Vuodesta 1985 lähtien yhteiskunnan tuki on perustunut kuntien kanssa tehtäviin ostopalvelusopimuksiin. Ostopalvelusopimuksessa määritellään käyttöpäivämaksu/ työllistettävä palvelujen käyttäjä (suoja- tai tukityöntekijä tai kehitysvammainen)/työpv vuodessa. Ostopalvelukorvauksen saamisen tueksi työkeskus toimittaa kunnalle vuosittain budjetin ja tilinpäätöksen sekä toimintakertomuksen. Palvelujen käyttäjien työpäivistä toimitetaan kunnalle tiedot kuukausittain.

Vuosina 1985 - 1991 ostopalvelukorvauksen määrä tarkistettiin vuosittain seuraavan vuoden avustuksen yhteydessä, mutta vuodesta 1992 lähtien tilinpäätösten perusteella ei ole enää korjattu ostopalvelukorvauksen määrää, ellei ero (ali- tai ylijäämä) ole oleellinen.

Myyntituotot

Myyntituotot ovat lisääntyneet tasaisesti sekä osastojen sisällä, että uusien osastojen perustamisen myötä. Varsinkin prespaaniosaston perustaminen vaikutti myyntituottoihin huomattavasti (1994).

Myyntituottojen ja ostopalvelukorvausten suhde on muuttunut vuodesta 1985 vuoteen 2003 siten, että myyntituottojen osuus kokonaistuloista on noussut 42 %:sta 78%:iin.

Työkeskus hakeutui oma-aloitteisesti liikevaihtoverovelvolliseksi vuonna -93 ja saman tien tuloverovelvolliseksi. Tuloverosta anottiin verohallitukselta huojennusta -97, mutta päätös oli kielteinen kilpailunäkökohtiin vedoten.