Finvacon Oy aikojen saatossa

Työkeskuksen perustaminen

Vuonna 1969 liitto antoi 2000 mk ns. tutkimusrahaa työpajan perustamiseksi. 13.07.1970 Vaasan Invalidien johtokunta teki päätöksen työpajakeskuksen perustamisesta. Samana vuonna liitto myönsi 20.000 mk työpajatoiminnan käynnistämiseen sekä lainaa työpajalle 10.000 mk. Alustavan työn tälle hankkeelle teki yhdistyksen silloinen puheenjohtaja John Syring sekä liiton toiminnanjohtaja Martti Väyrynen. Samassa kokouksessa valittiin toimikunta hoitamaan työpajan asioita. Puheenjohtajaksi valittiin John Syring, toimikuntaan valittiin neljä yhdistyksen jäsentä ja yksi jäsen Tuberkuloosiyhdistyksestä sekä Sokeainyhdistyksestä.

Rahan tarve oli suuri. Yhdistys teki töitä varojen saamiseksi työpajalle: järjestettiin mm. verottomat tanssit, mimmiliigan jalkapallo-ottelut ja mopokilpailut. Saaduista tuloista työpaja sai osuutensa. Myös Vaasan Lions klubi teki lahjoituksen työpajalle.

Vuonna 1971 joutui työpaja kuitenkin tekemään 2000 mk:n suuruisen avustusanomuksen yhdistyksen johtokunnalle. Vuonna 1972 työpaja joutui ottamaan ensimmäisen pankkilainan työpajatoiminnan tukemiseksi. 21.02.1973 tehtiin merkittävä päätös. Päätettiin, että Vaasan Invalidien suojatyöpajalla suoritettavaan työkokeiluun ja -valmennukseen voidaan ottaa muitakin kun invalidihuoltolain alaisuuteen kuuluvia henkilöitä. Tämä päätös laajensi työpajan toimintaa.

Vuonna 1976 työpaja anoi uuden pankkilainan. Takauksena oli puheenjohtajan osakehuoneisto. Myös työkaluista oli kova puute. Työnjohtaja toi mm. omia työkalujaan työpajalle.

Työkeskuksen nimi

Alunperin työkeskuksen nimi oli Vaasan Invalidien Työpaja. Toiminnan laajentuessa ja muuttuessa yhä enemmän "tehdasteollisuudeksi", oli tarvetta päästä irti "paja-imagosta" ja 1987 nimi muutettiin Vaasan Invalidien Työkeskukseksi. Samasta syystä ja osittain myös suojatyöntekijöitten toivomuksesta sekä markkinointinäkökulmasta nimi muutettiin edelleen 1992 FINVAC:ksi (keskellä nimeä inva). Vuoden 2005 alusta Finvac muutettiin osakeyhtiömuotoiseksi ja samassa yhteydessä nimi nykyiseksi Finvacon Oy:ksi.

Hallinto

Finvacon Oy:n omistaa nykyäänkin 100 %:sesti Vaasan seudun invalidit ry.

Yrityksen ylintä päätäntävaltaa käyttää Vaasan seudun invalidit ry:n jäsenistä koostuva 4-henkinen hallitus, jolle toimitusjohtaja raportoi. Hallituksen päätöksiä valmistelee toimitusjohtajasta ja kahdesta hallituksen jäsenestä koostuva työvaliokunta.

Toimitusjohtajan operatiivisen johtamisen tukena toimii 5-henkinen johtoryhmä toimitusjohtaja mukaan luettuna. Yrityksen organisaatio on jakautunut ja sitä johdetaan liiketoiminta-aluelähtöisesti. Johtoryhmässä on johtoryhmän jäsenten kautta yrityksen kaikki 6 liiketoiminta-aluetta edustettuna kuten myös perustoiminnot.

Työntekijät

Toiminnan alusta alkaen osatyökykyiset ovat olleet keskeisessä roolissa yrityksen toiminnassa.

Suojatyöntekijät ovat fyysisesti tai psyykkisesti työrajoitteisia. Suojatyöntekijöiden määrä on pysynyt koko toiminnan ajan suhteellisen vakiona; Määrä on vaihdellut 20 ja 30 työntekijän välillä.

Vuodesta 1987 on palkattu myös ns. tukityöntekijöitä, jotka ovat normaalikuntoisia työntekijöitä ja tekevät samaa työtä kuin suojatyöntekijät ja ovat samalla apuna suojatyöntekijöille opastaen heitä käytännön työssä.

Vuosien 1994 ja 1995 tuotannon lisäyksen myötä tuli tarpeelliseksi palkata lisää työntekijöitä. Päätettiin palkata ns. normaalikuntoisia työntekijöitä tuntityöntekijöiksi, että saataisiin kaikki tilaukset toimitettua. Tuntityöntekijöiden määrä on vaihdellut vuosittain. Vuonna 1999 tuntityöntekijöitä oli 5 (+ tukityöntekijät) ja vuonna 2009 heitä oli jo 20 (+ tukityöntekijät).

Tänä päivänä yksi Finvaconin ehdottomia vahvuuksia on ns. normaalityökykyisten ja erilaisten osatyökykyisten tehokas yhdistäminen tuotannossa. Vuonna 2014 Finvaconin 100:sta työntekijästä noin 60 on osatyökykyisiä. Lisäksi yritys työllistää vuosittain 30-40 työkokeilijaa ja oppilaitosten työharjoittelijaa. Vaikka yritys toimii nykyään tavallisen yritystoiminnan periaatteilla, sosiaalisella työllistämisellä on edelleen keskeinen rooli yrityksen toiminnassa ja siitä halutaan pitää myös tulevaisuudessa kiinni.

Suurin osa yhtiön tuotosta käytetään yrityksen ja sen työntekijöiden olosuhteiden parantamiseen, turvallisen ja asianmukaisen konekannan hankkimiseen ja työolosuhteiden kaikkinaiseen parantamiseen. Käytämme varojamme myös henkilökuntamme työkyvyn ylläpitämiseen (TYKY) sekä virkistykseen vapaa-aikana.

Toimitilat

Perustamista lähtien toimittiin vuokratiloissa (Palosaaren Yrityskeskuksen omistamissa). Aikaisemmat toimitilat sijaitsivat toisessa ja kolmannessa kerroksessa, mikä varsinkin liikuntarajoitteisille tuotti vaikeuksia. Vuonna 1984 saatiin asianmukaiset tilat ensimmäisestä kerroksesta. Vuonna 1993 muutettiin nykyiseen osoitteeseen Kalastajankatu 14 ja vuonna 2005 puuosasto muutti Strömberg parkkiin, jossa tuotantotilaa on noin 2000 m2. Toimitiloja kaikkian on tällä hetkellä noin 4000 m².

Talous

Vuoteen 1984 (jolloin voimaan tuli VALTAVA-uudistus eli kuntien valtionosuusjärjestelmän muutos) avustukset suojatyökeskukselle perustuivat valtionapuun, jota anottiin vuosittain sekä kunnilta erikseen haettavaan avustukseen. Valtionapua maksettiin 55% kiinteistä käyttökustannuksista. Valtionavun määrä tarkistettiin vuosittain edellisen vuoden toteutuneisiin lukuihin ja korjattiin seuraavan vuoden avustuksessa. Työkeskuksen työtuloilla oli katettava muuttuvat kulut eli raaka-aineostot, työntekijöiden palkat ja sosiaalikulut yms. Esimerkiksi vuosi 1982 oli kriittinen ja keskustelua käytiin jopa työkeskuksen lopettamisesta, koska muuttuvat palkat olivat suuremmat kuin työtulot.

Yrityksen liikevaihto on kuitenkin lisääntynyt tasaisesti sekä osastojen sisällä, että uusien osastojen perustamisen myötä. Varsinkin prespaaniosaston perustaminen vaikutti myyntituottoihin huomattavasti (1994).

Myyntituottojen ja ostopalvelukorvausten suhde on muuttunut vuodesta 1985 vuoteen 2003 siten, että myyntituottojen osuus kokonaistuloista on noussut 42 %:sta 78%:iin.

Työkeskus hakeutui oma-aloitteisesti liikevaihtoverovelvolliseksi vuonna -93 ja saman tien tuloverovelvolliseksi. Tuloverosta anottiin verohallitukselta huojennusta -97, mutta päätös oli kielteinen kilpailunäkökohtiin vedoten.

Osastojen historia

Puu- ja prespaaniosasto

Puuosasto on toiminut työkeskuksen perustamisesta lähtien. Tuotanto on käsittänyt erilaisia kalusteita, taloustavaroita, kuljetusvälineitä. Nykyään suurin osa tuotteistamme on muuntajien eristysosia.

Metalliosasto

Osasto on toiminut työkeskuksen perustamisesta lähtien. Tuotanto käsittää erilaisia teräs-/metallitöitä. Valmistus tapahtuu mm. jyrsimällä, sorvaamalla ja hitsaamalla. Metalliosaston tuotanto on koostunut miltei kokonaan alihankintatöistä.

Kaiverrusosasto

1990 aloitettiin ATK-pohjainen kilpikaiverrus ja vuonna 1998 hankittiin kaiverrukseen uusi lasermerkkauskone. Vuonna 2003 hankittiin toinen laser-kaiverruskone ja vuonna 2009 VersaCAMM VP-300 tarrakone.

Ompelu- ja kokoonpano-osasto (molempien toiminta lopetettu)

Ompeluosasto aloitti myös toimintansa työkeskuksen perustamisen myötä. Työt kuitenkin vähenivät vuosien myötä niin, että osasto lopetettiin kannattamattomana. Kokoonpano-osastolla tehtiin 70-luvulta lähtien omina tuotteina nukketaloja, joiden tuotanto kuitenkin lopetettiin niin ikään kannattamattomana vuonna 1996. Ompelu- ja kokoonpano-osasto oli alunperin saman työnjohdon alla kuin pesula.

Pesula

Vuonna 1987 perustettiin ompeluosaston kylkeen pesula, joka on toiminut siitä lähtien. Pyykit kuljetetaan omalla autolla. Vuonna 1999 pesulassa aloitettiin uutena toimintana mattopesu.

Kokoonpano-osasto

Kehitysvammaosasto perustettiin vuonna 1987. Aloite kv-osaston perustamiseen tuli Vaasan kaupungin taholta. Vaasan kaupunki varasi kehitysvammapaikkoja 15, joka paikkamäärä täyttyikin melko pian. Vuodesta 1994 lähtien Vaasan kaupunki varasi 20 kehitysvammapaikkaa, mutta pudotti määrä vuoden 2004 alusta jälleen 15 paikkaan. Aluksi kehitysvammaosastolla oli yksi kehitysvammaohjaaja apunaan tukityöntekijä, mutta 1989 palkattiin toinenkin ohjaaja. Kehitysvammaosaston työt koostuvat sekä omasta tuotannosta, että alihankintatöistä. Omista töistä mainittakoon mm. erilaiset käsityöt. Alihankintatöinä tehdään tarrojen liimaamista, pussitusta, muttereiden ja ruuvien pakkaamista. Vuodesta 2013 lähtien osaston virallinen nimi on kokoonpano-osasto.

Työpankki

Finvaconin tuorein osasto on vuonna 2013 toimintansa aloittanut työpankki, jonka tarkoitus on välittää osatyökykyisiä, pitkäaikaistyöttömiä sekä kouluttamattomia nuoria muihin yrityksiin vuokraamalla, suorarekrytoinnilla, oppisopimuksilla sekä alihankinnan avulla. Vuonna 2014 välitettiin muihin yrityksiin noin 50 työntekijää.